Ääniä työelämästä #9: Yrittäjä

“Ääniä työelämästä” on juttusarja, jossa eri aloilla ja eri paikkakunnilla työskentelevät psykologit kertovat työstään. Juttusarjan tarkoituksena on tarjota opiskelijoille näkemystä erilaisista mahdollisista psykologin työtehtävistä. Uusi teksti julkaistaan aina kuun alkupuolella, ja vanhoista teksteistä löytyy hakemisto jutun lopusta.

Yrittämisen yrittämisestä

Minä ja puhelin. Ainoa asia, mihin voi 100 %:sti vaikuttaa on numeron näppäily ja vihreän luurin painaminen. Useamman tuhannen euron arvoinen tarjouspyyntö, kolme vastaajaviestiä ja yksi kyseenalaistus sille, mitä ylipäänsä tehdään. Euforiasta itkun partaalle parin tunnin sisällä.

Miten ihmeessä oikein päädyin tähän? Varta vasten suoritin en yhtä, vaan peräti kaksi maisterintutkintoa (psykologia ja tietojärjestelmätiede) aloille, joilla pitäisi pystyä välttämään myyntihommat niin halutessaan. Ja yrittäjäksi ei ikinä, näiltä aloiltahan kun eivät palkollisen hommat lopu kesken. Silti tässä sitä vain ollaan. Elän täysimittaista yrittäjäarkea ja uusimpana pähkinänä tutustun kylmäsoittojen itselle pelottavaan maailmaan.

”Voisi kai sitä kokeilla”

Yrittäjäksi päädyin onnekkaiden(?) sattumien kautta. Olin sopivaan aikaan lopettelemassa projektityötä yliopistolla, kun kaveri kertoi yritysideasta ja houkutteli minua mukaan. Jyväskylän seudulla psykologin töitä ei varsinaisesti ole yllin kyllin tarjolla ja muutto ei houkuttanut. Kun lisäksi te-toimisto ja Uusyrityskeskus näyttivät vihreää valoa starttirahalle, ajattelin, että kokeillaan nyt sitten. Yrityksen perustamispapereita kirjoittaessa ei ollut lopulta kovin selkeää kuvaa siitä, mitä on ryhtymässä tekemään. Idea oli, mutta sen jalostus toimivaksi vaatikin vähän enemmän kuin firman pystyyn lyömisen.

Vuoden yrittäjänä toimimisen aikana yhtiökumppanit ovat menneet uusiksi ja uudenlaisia yhteistyökuvioita on syntynyt. Liiketoimintastrategiakin kerettiin kääntää ympäri pariin kolmeen kertaan ennen kuin alkoi näyttää siltä, että nykyistä mallia kannattaa kokeilla ihan kunnolla. Asiakashankinta ei ollut aivan sellaista, että laita ilmoitus jonnekin ja sitten ihmiset rynnivät luoksesi. Myös byrokratia yllätti ja hidasti joissain kohdissa. Kaiken tämän myllerryksen jälkeen firma on kuitenkin edelleen pystyssä ja tilin saldoa uskaltaa vilkaista nyrpistämättä nenää.

Mitä se yrittäminen sitten tarkoittaa työn kannalta?

Itselle on konkretisoitunut, että vaikka kuinka aggressiivisesti odottaisi toimistolla ihmisten tulevan, ei pääse kovin pitkälle, jos ei ensin pidä mölyä itsestään. Oman osaamisen avaaminen ja esilletuominen on ollut melkoinen haaste ihmiselle, joka on sisäistänyt yllättävän syvälle käsityksen ”Itsekehu haisee”. Paljon on pitänyt myös oppia epävarmuuden sietämisestä ja harjoitella torjuntojen kestämistä, etenkin yritysasiakashankinnassa. Ja sitten vielä se oman työn hinnoittelu – mitä sitä kehtaisi pyytää?

Työviikkojen rakenne vaihtelee paljon. Välillä ollaan koko viikko valmentamassa ja kouluttamassa, kun taas välillä toimistopäiviä kertyy enemmän. Viikonloput olen pyrkinyt pitämään vapaana ja huolehtimaan niiden aikana palautumisesta. Olen laskeskellut, että vietän työajastani noin 60 % vahvasti epämukavuusalueella, opetellen uutta ja altistaen itseäni erilaisille epävarmuustekijöille. Tältä työsektorilta löytyvät myynti, markkinointi, some ja taloushallinto. Toisaalta loput 40 % (ja jatkossa toivottavasti koko ajan enemmän) saan olla omassa elementissäni ja toteuttaa psykologipalveluita juuri haluamallani tavalla.

Teemme yrityskumppanini Hanna Markukselan kanssa Zeneraattorit-nimellä erilaisia valmennuksia ja koulutuksia niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin. Palveluissamme yhdistyvät seikkailu tutkimus- ja sovelluskirjallisuudessa, parhaiden menetelmien poimiminen ja kiinnostavien esitystapojen kehittely. On mukavaa, kun saa lähes rajoituksetta visioida, millaiset kokonaisuudet toimisivat parhaiten ja keksiä hupsujakin ideoita asioiden eteenpäin viemiseksi. Esimerkkinä hupsummasta puolestamme saimme juuri päätökseen kolmen osan videosarjan ”Perkektionistit treffeillä”, jota katsoessa itse nauraa vähintään yhtä paljon sisällölle kuin kaikelle sille sählingille, mitä videoiden tuotto piti sisällään.

Hauskaa on myös ollut huomata, että nautin esiintymisestä ja isojenkin ryhmien kanssa työskentelystä silloin kuin ollaan minun mukavuusalueellani eli psykologian soveltamisessa erilaisiin tilanteisiin. Yrittäjänä on myös kehittynyt luottamusta siihen, että osaa kehittää hyvin vaihteleviin tilanteisiin sopivia palveluita nopeallakin aikataululla. Omalla kohdalla väittäisinkin, että olen tänä yrittäjävuonna kehittynyt psykologina enemmän kuin vuodessa missä vain aiemmista töistäni, vaikka työajastani kuluu vähemmän psykologin asiakastyössä. Oman osaamisen tuotteistaminen ja sen avaaminen blogeissa ja esitelmissä on osaltaan tuonut esiin sellaista osaamista, mitä en ehkä olisi huomannut itselläni olevankaan perinteisemmissä psykologihommissa.

Vinkkejä psykologiyrittäjiksi aikoville

Käytän loppukaneettini muutamaan vinkkiin, jotka olisin itse voinut toivoa saavani jo ennen yrityksen perustamista.

  1. Selvitä terveys- ja hyvinvointialan yrityksen perustamiseen liittyvä byrokratia. Esim. toiminimellä voi aloittaa psykologiyrittäjänä toimimisen ilmoituksella aluehallintovirastolle, kun taas osakeyhtiön pitää hakea melkoisen suuritöinen lupa terveyspalveluiden tuottamiseen. Meillä vilahti mukavasti pari kuukautta luparuljanssissa, kun laitettiin kahden hengen osakeyhtiö pystyyn.
  2. Mieti kunnolla, mitä myyt ja miten. Minä ja Hanna olemme tänä vuonna ottaneet tiimiimme mukaan pari myynnin ja markkinoinnin konsulttia, jotka sparraavat meitä tekemään selkeää tuotteistusta sekä kohdennettua ja tavoitteellista myyntiä ja markkinointia. Aikaa ja rahaa on helppo haaskata puoliksi mietittyihin myynti- ja markkinointisysteemeihin, joista jää viivan alle yllättävän vähän. Liiketoimintasuunnitelman kannattaa siis olla muuta kuin se, millä itse aloitin eli ”Jos sitä nyt vähän kokeillaan.”
  3. Hanki verkostoa business-puolelta. Minun yrittäjän alkutaipalettani ovat helpottaneet huomattavasti myynti- ja markkinointikonsultointia tekevät läheiset, yritysvalmennuksia pitkään toteuttanut yrityskumppani sekä uutena Nuorkauppakamari-harrastuksen kautta tullut verkosto. Psykologipiireissä olemme helposti turhan vaatimattomia oman työn esilletuonnin ja varsinkin hinnoittelun osalta, joten business-orientoituneemmilta piireiltä saa arvokasta buustausta tälle puolelle.

Tässäpäs minun kokemuksiani yrittäjyydestä. Jos jotakin kysyttävää tai kommentoitavaa tulee, minun saa yhteyden sähköpostitse sanna.kinnunen@mielenhuolto.fi. Mukavaa kevättä!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Sanna Kinnunen


Hakemisto

1. Nuorisopsykiatrinen osasto

2. Toisen asteen koulupsykologi

3. Tohtorikoulutettava

4. Lasten neuropsykolgia

5. Henkilöstökonsultti

6. Psykologina myyntityössä

7. Kliininen psykologi

8. Terveyskeskuspsykologi

9. Yrittäjä

10. Perheneuvola

11. Työterveyspsykologi

12. Psykologina psykiatrikeskuksella

13. Pelipsykologi