Opiskelija voi olla hyödyksi – Jade kertoo työstään Hogrefessa

Ajatellessamme vakiintuneiden ammattikuntien, kuten lääkäreiden tai opettajien ikonisia tunnusmerkkejä, kuvittelemme helposti stetoskooppeja ja liitutauluja. Psykologeille eräs ominainen, vastaavanlainen työkalu on psykologinen testi, jota psykologi käyttää esimerkiksi asiakkaansa persoonallisuuden tai kognitiivisten kykyjen arviointiin. Haastattelemisen ohella juuri testit ovatkin kukaties psykologien tärkein keino asiakkaan pään sisään sukeltamiseen ja auttamiseen, ja yli 80 %:a psykologeista Suomessa hyödyntää niitä ainakin joskus.

Vaikka psykologinen testi on yksinkertaisimmillaan parinkymmenen kohdan kyselylomake, ainakin vanhemmat opiskelijat jo tietävät, että sellaisen taustalla on pitkä kehittämisprosessi teoreettisesta pohdinnasta normien keruuseen ja lopulta valmiin testin julkaisemiseen. Tällaista työtä Suomessa tekee muun muassa psykologien kustannusyritys Hogrefe.

Hogrefe toimii 15 maassa ja työllistää vakituisesti noin 350 ihmistä. Heistä 9 työskentelee Kaisaniemenkadulla, ja yksi heistä on Helsingissä psykologiaa opiskeleva Jade Plym. Hän aloitti kolme ja puoli vuotta sitten kiireapulaisena auttaen tuotteiden postituksessa ja testivälineistöjen kokoamisessa, mutta hänen avustajantehtävänsä ovat opintojen karttumisen myötä monipuolistuneet esimerkiksi menetelmäkehityksen eri osa-alueille.

Hogrefella Jade on siis päässyt seuraamaan omaa alaa näköalapaikalta jo opintojen varhaisesta vaiheesta lähtien, mutta hän muistaa, että opiskelun alussa vähänkin omaan alaan liittyvät työt tuntuivat kaukaisilta ja liian vaativilta suhteessa omaan pätevyyteen. Nyt Jaden omat kokemukset kuitenkin poikkeavat tästä: “Huolellisuus, tarttuminen ‘mekaanisempiin’ työtehtäviin sekä halu oppia lisää ovat vieneet pitkälle. Kaikkea ei tarvitse etukäteen osata, varsinkin kun omaa alaa liippaavissa töissä otetaan usein huomioon opintojen vaihe. Olen itse kokenut päässeeni sellaisten asioiden pariin, joita on tuntunut hyvältä tehdä oman osaamisen ja lähikehityksen vyöhykkeen puitteissa.”

Hogrefella on aika ajoin käynnissä erilaisia projekteja, joihin muutkin opiskelijat voivat osallistua ja esimerkiksi kartuttaa työkokemustaan opintojen aikana.

Silloin tällöin Hogrefe rekrytoi opiskelijoita keräämään suomalaisia normeja testeille. Tällaisissa projekteissa opiskelija pääsee osallistumaan psykologeille tärkeiden työvälineiden kehittämiseen. Normiaineistojen avulla testituloksia voidaan tulkita luotettavasti: voidaan esimerkiksi ottaa kantaa, ovatko henkilön testitulokset ikäryhmänsä normaalivaihtelun piirissä. Käytännössä suomalaisten normien keräämiseen osallistuminen tarkoittaa sitä, että testiä pääsee esittämään standardoidusti normaaliväestölle. Lähiaikoina normitetaan esimerkiksi IDS-2 (Intelligence and Development Scales 2), laaja 5–20-vuotiaiden lasten ja nuorten kognitiivisen, sosioemotionaalisen ja koulutaitojen kehityksen arviointiin tarkoitettu menetelmä. IDS-2:n normienkeruuseen rekrytoidaan opiskelijoita myöhemmin, joten kannattaa pysyä kuulolla!

Vanhat ja uudet normiaineistot ovat opiskelijoille relevantteja myös siksi, että joistain niistä on mahdollisuus tehdä opinnäytetöitä.

Normienkeruuprojektien lisäksi opiskelijoita voivat kiinnostaa Hogrefen erilaiset koulutukset sekä joka toinen vuosi järjestettävät Psykologimessut. Viimeisimmillä Psykologimessuilla osallistujista noin kolmasosa oli opiskelijoita, ja he pääsevätkin osallistumaan messuille sekä joihinkin Hogrefen koulutuksiin alennettuun opiskelijahintaan. Kuten aiempina vuosina, tänäkin vuonna opiskelijoita on pyydetty messuille saliavustajiksi. Messut järjestetään 9.–10.11.2017.

Yhteistyömahdollisuudet Hogrefen kanssa eivät lopu opiskelijan valmistuttua: Hogrefe tekee menetelmäkehitystä yhteistyössä erilaisten asiantuntijoiden, yliopistojen ja yritysten kanssa. Mikäli psykologilla on kokemus, että oman erityisalan piirissä on kysymyksiä, joita ei tällä hetkellä käytössä olevilla menetelmillä voida tutkia, tällaista menetelmää voi alkaa kehittää Hogrefen kanssa. Psykologian erityisalan asiantuntijuuden sekä testinkehityksen ja -julkaisemisen ammattilaisuuden yhdistäminen tukee muun muassa menetelmän käytettävyyttä. Hogrefella kuunnellaan mielellään toiveita ja kehitysehdotuksia, sillä mitä enemmän kentällä toimivien psykologien tarpeista tiedetään, sitä parempia valintoja uusien menetelmien kehittämistä pohtiessa voidaan tehdä. Juuri sinäkin voit siis aikanaan vaikuttaa siihen, millaisia menetelmiä suomalaisten psykologien työkalupakista tulevaisuudessa löytyy.

Hogrefe on siis yritys, jossa muun muassa kehitetään testimenetelmiä psykologien käyttöön, ja jonka kanssa voi jo opiskeluvaiheessa tehdä monenlaista yhteistyötä. Vaikka tässä kirjoituksessa onkin esitelty Hogrefea ja opiskelijoiden mahdollisuuksia yhteistyöhön nimenomaan Hogrefen kanssa, se ei suinkaan ole ainoa taho, jonka kanssa opiskelijalla on mahdollisuus päästä oman alan pariin. Esimerkiksi muista yrityksistä, tutkimusprojekteista ja ainejärjestöistä löytyy monenlaisia opiskelijoille sopivia tehtäviä. Lopuksi Jade haluaakin kannustaa opiskelijoita rikastuttamaan opiskelutaivaltaan kokemuksilla erilaisista tehtävistä: “Opiskelija pääsee kurkkaamaan omaa alaa ja toisaalta antaa oman tärkeän panoksensa – molemmat osapuolet siis hyötyvät!”

Kuuskorpi, T., & Keskinen, E. (2008). Psykologisten testien käyttö Suomessa. Testaamisen määrä ja yleisimmät testit. (http://www.psyli.fi/files/834/Artikkeli.pdf, luettu 30.9.2017)

Jade Plym ja Tero Pulkkinen

Leave a Reply

Your email address will not be published.