Psykologiliiton liittovaltuusto – mikä se on ja mitä siellä tehdään?

Psykologiliiton liittovaltuusto kokoontuu seuraavan kerran 23.–24.11.2019. Tämä on mitä luultavimmin nykyisen liittovaltuuston kauden viimeinen kokous, mikä tarkoittaa vallan vaihtumista. Allekirjoittanut (Tero Pulkkinen, moi) on toiminut viimeiset kaksi vuotta SPOL:n valitsemana liittovaltuutettuna, mutta ei harmillisen valmistumisensa vuoksi jatka pestissä. Tämä tarkoittaa, että kyseinen liittaripaikka on vain vailla ottajaansa.

Mutta mikä liittovaltuusto oikeastaan on? Entä mitä liittovaltuutetun työhön sitten sisältyy, mitä siinä vaaditaan ja mitä iloa siitä on tekijälleen? Tässä vastailen kyseisiin kysymyksiin.

Psykologiliitto – mikä se on?

Psykologiliiton keskeisiin tehtäviin kuuluvat muun muassa psykologien yhteiskunnallisten, oikeudellisten, palkkauksellisten, ammatillisten ja koulutuksellisten etujen valvonta sekä psykologien ammattitietouden ja -taitouden edistäminen. Edunvalvonnan keskeisinä tavoitteina ovat muun muassa psykologisen työn tukeminen lainsäädännöllä, minkä lisäksi Psyli osallistuu Akavan neuvottelujärjestöjen kautta työ- ja virkaehtosopimusten neuvotteluun. Nyt keskiössä ovat esimerkiksi psykologien saaminen terveyskeskuksiin, psykologien saaminen lakisääteiseksi osaksi varhaiskasvatusta sekä koulupsykologien määrän lisääminen. Lisäksi hiljattain Psyli on muun muassa laatinut ohjeistuksen henkilöarviointiin, tehnyt kunnallisen sektorin palkkatutkimuksen ja ollut mukana laatimassa uusia psykologisen työn kirjausohjeita. Käytännössä siis Psykologiliiton toimintamahdollisuudet psykologiaan liittyvissä asioissa ovat hyvin laajat.

Psykologiliitto koostuu erilaisista elimistä, joista keskeisimpiä ainakin liittovaltuutetun näkökulmasta ovat itse liittovaltuusto, hallitus ja toimisto. Liittovaltuusto on ylintä päätäntävaltaa käyttävä elin, ja se koostuu tällä hetkellä 47 jäsenestä, joista kaikilla on lähtökohtaisesti kaksi varajäsentä. Hallituksella puolestaan on valta toimeenpanna valtuuston hyväksymiä asioita sekä myös päättää pienimuotoisemmista asioista. Näiden lisäksi hallitus myös edustaa liittoa, pitää yhteyttä paikallisyhdistyksiin ja kiinnittää huomiota kaikkeen liiton toiminnan kannalta merkitykselliseen. Toimisto taas suorittaa liiton vaikuttamistyötä ja juoksevia asioita sekä esimerkiksi toimittaa Psykologi-lehteä. Lisäksi liiton alaisuuteen kuuluvat muun muassa ammattieettinen lautakunta ja ammatilliset työryhmät, joista edellisen jäsenet liittovaltuusto myös valitsee.

Käytännössä, muodollisesta ylimmästä päätäntävallastaan huolimatta, monissa asioissa liittovaltuuston valta on hallituksen valtaa vähäisempää. Hallitus esimerkiksi valmistelee asiat, jotka tulevat liittovaltuuston käsiteltäviksi, minkä lisäksi hallituksen puheenjohtaja käyttää liittovaltuuston kokouksissa ehkä noin puolet kaikesta puheajasta – liittovaltuutetut lähinnä esittävät kysymyksiä. Hallitus on myös käytännössä liittovaltuustoa paremmin tietoinen liiton ajankohtaisista asioista, sillä hallitus kokoontuu kuukausittain ja valtuusto pääsääntöisesti vain puolivuosittain. Tämän lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu jo sääntömääräisestikin edellä mainittu huomion kiinnittäminen kaikkeen liiton toiminnan kannalta merkitykselliseen, kun taas liittovaltuustolla ei tällaista tehtävää ole. Tulevalle SPOL:n liittovaltuutetulle tämä tarkoittaa sinänsä mukavan kepeää alkua, sillä yksittäinen liittovaltuutettu ei suinkaan kannattele koko liittoa harteillaan. Toisaalta liittovaltuutetun on tarpeen olla tietoinen vaikuttamismahdollisuuksistaan ja olla aktiivinen sen varalta, että reagointia tarvitaan.

Liittovaltuutetun työ

Liittovaltuutetun pesti kestää kaksi vuotta ja työ kasaantuu pääasiallisesti liittovaltuuston kokousten ympärille. Kokouksia on yleensä kaksi vuodessa, minkä lisäksi liittovaltuusto voidaan kutsua ylimääräisiin kokouksiin. Liittovaltuusto käsittelee kokouksissaan sääntömääräisistä asioista, joita ovat esimerkiksi hallituksen jäsenten ja liiton hallituksen puheenjohtajan valinta sekä tilinpäätöksen, toimintasuunnitelman ja talousarvion hyväksyntä. Tämän lisäksi liittovaltuuston alaan kuuluu isoista liittoa koskevista kysymyksistä, kuten työtaisteluun lähtemisestä päättäminen – joskin juuri jälkimmäiseen saattaa tulla muutos jo ensi kokouksessa, sillä tätä valtaa on ehdotettu siirrettäväksi hallituksen käsiin. Ennen kokouksia tulee perehtyä kokousmateriaaleihin, joita on yleensä joitakin kymmeniä sivuja. Lisäksi liittovaltuutetun tulee olla yhteydessä hänet valinneeseen jäsenyhdistykseen tai järjestöön, mikä SPOL:n liittovaltuutetun tapauksessa tarkoittaa tietenkin SPOL:ia. Hyviksi havaittuja keinoja yhteydenpitoon ovat mm. skypetys, SPOL:n hallituksen kokouksissa piipahtelu ja muut näkemiset. Lisäksi liittovaltuuston kokouksessa nousseista ajankohtaisista asioista tiedottaminen somessa on ilmeisesti ollut ns. kiva juttu, jonka monet liiton toiminnasta kiinnostuneet SPOL:n jäsenet ovat kokeneet hyödylliseksi, eli tuleva valtuutettu voi aikataulujensa ja kirjoitusintojensa puitteissa tätäkin tehdä.

Opiskelijoiden asiat eivät ole olleet liittovaltuuston kokouksissa kovin keskeisellä agendalla. Näin ehkä siksi, että liiton ja opiskelijoiden yhteys vaikuttaa toimivan hyvin ja opiskelijoilla menee monissa asioissa, joissa liitto on selkeästi osallisena, aika mukavasti. Toisaalta SPOL:lla on valta valita edustaja sekä liittovaltuuston että hallitukseen, eli tarpeen vaatiessa näitä kanavia kannattaa hyödyntää ajankohtaisten opiskelija-asioiden esiin nostamisessa. Toistaiseksi viime vuosina suoranaista opiskelija-asioiden ajamista SPOL:n valitsemien liiton päättäjien kautta on hyödynnetty suhteellisen vähän muissa kuin esimerkiksi SPOL:n budjettiin liittyvissä asioissa, mutta myös tässä liittovaltuutetun on hyvä kuulostella opiskelijakentän huolia ja näkemyksiä ja sitten mahdollisesti pohtia SPOL:n kanssa, mitkä asioista ovat toteuttamiskelpoisia ja sekä opiskelijoiden, liiton että valmiiden psykologien etu. Usein opiskelijat ovat kuitenkin kyselyissäkin hiljaisia.

Mitä opin hommasta ja mitä jäi käteen?

Liittovaltuuston pesti on tarjonnut hienon tarkasteluikkunan ammattikuntaamme sekä liiton toimintaan. Kokouksissa esimerkiksi käsitellään psykologiaan liittyviä ajankohtaisia yhteiskunnallisia asioita sekä sitä, miten liitto on pyrkinyt vastaamaan haasteisiin. Tässä korostuvat myös Psylin omat vaikuttamistavat. Vaikka valtuusto ei ole itse tekemässä Psylin tekemää vaikutustyötä, koen liiton toimintaa seuranneena oppineeni paljon myös siitä, kuinka yhteiskunnallista vaikuttamista voidaan tehdä.

Pesti ei ole ollut kuormittava kokousten harvatahtisuuden vuoksi, mutta siinä on silti päässyt olemaan mukavasti toiminnassa mukana. Jatkaisin mielelläni hommassa, jos jatkaisin opiskelijana. Pestissä auttanee, jos on jotain yhteyksiä SPOL:iin, mutta halu tehdä hommansa hyvin lienee silti tärkeintä – kontakteja voi myös luoda. :)

Tero Pulkkinen

Leave a Reply

Your email address will not be published.