Miten tukea hyvinvointia koronakriisin aikana – näkökulmana DRAMMA-malli

Kirjoittaja Otto Laakso

Koronaviruksen rellestäessä maailmalla meistä monen arki on mennyt niin sanotusti mullin mallin. Yliopistorakennukset on suljettu ja kaikki opiskelu pyritään toteuttamaan kotoa käsin. Etätyöskentely tuskin on kellekään täysin uusi asia, mutta uutta sen sijaan on aivan varmasti se, että kaiken työskentelyn ja vapaa-ajan tulisi tapahtua samojen neljän seinän sisässä. Sosiaalinen kanssakäyminen tulisi karsia minimiin, ja myös useiden harrastusten toteuttaminen on vaikeutunut huomattavasti. Arki ei ole samanlaista kuin kuukausi sitten eikä ole myöskään varmaa, milloin se palaa entiselleen. Siksi haastankin sinua pohtimaan omalla kohdallasi, miten omasta psyykkisestä hyvinvoinnista ja jaksamisesta voisi pitää huolta tänä aikana, kun se on globaalilla tasolla ehkä jopa tärkeämpää kuin koskaan aiemmin elinaikanamme. Pohdintasi tueksi esittelen tässä kirjoituksessa vapaa-ajan ja subjektiivisen hyvinvoinnin välistä yhteyttä selittävän DRAMMA-mallin, ja sovellan sitä tähän kummalliseen tilanteeseen, jota parhaillaan elämme. Toivon, että lukemalla kirjoitukseni pystyt itsekin soveltamaan tätä hyödyllistä käsitejärjestelmää arkeesi, ja löytämään siten myös uusia keinoja tukea omaa – ja miksei myös läheistesi – hyvinvointia.

Vapaa-aika ja subjektiivinen hyvinvointi (tai kansankielellä onnellisuus) ovat viime aikoina olleet kuuma tutkimuskohde psykologiassa. Jokainen voi varmasti omalla kohdallaan todeta, että vapaa-aika edistää hyvinvointia. Sen sijaan vaikeampaa on vastata kysymykseen ”miksi”. Mitkä ovat niitä mekanismeja, jotka selittävät vapaa-ajan ja hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä? Tähän kysymykseen vastatakseen David Newman, Louis Tay ja Ed Diener muodostivat psykologisia tarpeita ja palautumiskokemuksia koskevien tutkimusten (yhteensä 363) pohjalta DRAMMA-mallin. DRAMMA-mallissa esitellään kuusi psykologista tarvetta, joiden täyttymisen kautta vapaa-aika edistää subjektiivista hyvinvointia. Nämä kuusi tarvetta ovat irrottautuminen, rentoutuminen, omaehtoisuus, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus. Seuraavaksi esittelen kunkin näistä tarpeista vuorollaan. Kunkin tarpeen kohdalla annan myös kaksi vinkkiä sen osalta, minkä keinojen olen itse havainnut edistävän tarpeiden täyttymistä tänä kriisiaikana – ja muulloinkin. Sinun tehtäväksesi taas jää pohtia kunkin tarpeen kohdalla, missä määrin tarpeet täyttyvät sinun vapaa-ajallasi, ja miten voisit itse tukea tarpeiden täyttymistä juuri nyt? Kaikki tarpeet eivät ole yhtä voimakkaita kaikilla ja siksi omakohtainen pohdiskelu on tässä paikallaan. Keitä siis itsellesi kuppi teetä tai kahvia, istu sohvan nurkkaan ja lukiessasi kirjoitustani pysähtele aina välillä miettimään. Tämä on pitkä kirjoitus, mutta mielestäni ihan hyvä sellainen, vaikka itse sanonkin.

Irrottautuminen (Detachment, DRAMMA)

Pystytkö riittävän usein unohtamaan opiskelu- ja työasiat ollessasi vapaalla? Tilaa, jossa ihminen ei tee tai ajattele opiskeluaan tai työtään, kutsutaan irrottautumiseksi. Monille korkeakouluopiskelijoille juuri irrottautuminen saattaa olla haastavaa opiskelun ollessa hyvin itseohjautuvaa sekä hyvin suurilta osin aikaan ja paikkaan sitomatonta. Etenkin nyt kriisiaikana, kun vietämme kaiken aikamme – oli sitten kyseessä opiskelu tai vapaa-aika – samassa noin 20–60m2 asunnossa, on riskinä se, että työskentely ja vapaa-aika sekoittuvat liiaksikin.

Vinkki 1 – Harrastukset: Ensimmäinen vinkkini irrottautumisen tukemiseen on harrastukset. Itse olen huomannut, että parhaiten opiskeluasiat unohtuvat keskittymistä vaativien urheilulajien tai jonkin soittimen soiton parissa. Toki tällä hetkellä harrastusmahdollisuudet ovat aiempaa suppeammat, mutta vaikka vakiokuntosalisi olisikin toistaiseksi suljettuna, olen varma, että keksit jonkin vaihtoehtoisen tavan pitää harrastusta yllä. Myöskään uuden kotona helposti harjoitettavan harrastuksen aloittaminen ei varmasti ole huono idea. Peukalosääntönä totean vielä, että sinun suosikki vapaa-ajan aktiviteettisi on todennäköisesti sinulle paras keino irrottautumiseen.

Vinkki 2 – Työpiste ja tehtävälista: Aina ei kuitenkaan voi olla lempiharrastuksensa parissa, ja siksi toinen irrottautumisvinkkini liittyy opiskelun ja vapaa-ajan selkeämpään erottamiseen toisistaan. Ympäri kämppää lojuvat opiskelutarvikkeet ovat omiaan muistuttamaan asioista, joita pitäisi tehdä. Itse olen ottanut tavaksi työskentelyn päätyttyä kulloisenkin päivän osalta laittaa opiskelutarvikkeeni siististi tiettyyn paikkaan työpöydälle. Usein irrottautumista haittaa myös tarve muistuttaa itseään aina välillä siitä, mitä asioita huomenna täytyikään hoitaa. Tähän olen huomannut toimivaksi tavaksi yksinkertaisen tehtävälistan kirjoittamisen. Tällöin asioita ei tarvitse pitää mielessä vaan ne voi ”turvallisesti” unohtaa, ja myös tehtävälistan suorittamisen jälkeen vapaa-ajalle siirtyminen tuntuu paremmalta (”Tein tänään kaiken, mitä minun pitikin”). Esimerkiksi tänään läppärini päällä odotti itse kirjoittamani lappu ”kirjoita SPOL-blogi loppuun, katso PSYS5a-etäluento”. Katsoinkin jo luennon, joten ajattelin kirjoittamisen jälkeen lämmittää saunan. Ja saunasta pääsemmekin kätevästi seuraavaan aiheeseen.

Rentoutuminen (Relaxation, DRAMMA)

Rentoutuminen määritellään tilaksi, jossa sekä psyykkinen että fyysinen aktiivisuustaso ovat matalalla. Korkeakouluopiskelulle ja nykyajan työelämälle tehokkuusvaatimuksineen on tyypillistä usein tietynlainen hektisyys. Meillä on jatkuvasti kiire ja olemme jatkuvasti menossa. Nykyinen koronatilanne on tosin hieman hidastanut yhteiskuntaa väliaikaisesti. Emme kuitenkaan pääse rentoutumaan, jos ajatuksen tasolla olemme koko ajan ratkomassa opiskeluun tai työhön liittyviä ongelmia, tai miettimässä, mihin tämä maailma on nyt oikein menossa.

Vinkki 3 – Musiikki ja elokuvat: Kaikkein paras tapa rentoutumiseen on omalla kohdallani ehdottomasti musiikin kuuntelu. Itselleni musiikki on hyvin tärkeä asia, ja voikin olla, että kovin montaa psykologista tarvetta emme tässä kirjoituksessa pääse käsittelemään ilman, että mainitsen musiikin. Oli miten oli, silloin kun minulla on aikaa kuunnella keskittyneesti läpi jokin hyvä levy (esimerkiksi Snarky Puppy – Sylva tai Sweet Billy Pilgrim – Crown and Treaty) huomaan välittömästi rentoutuvani ja tulevani myös paremmalle tuulelle. Musiikin kuuntelu on itselleni loistava keino myös muuttaa esimerkiksi tiskaus mukavaksi aktiviteetiksi. Musiikin lisäksi tietysti myös muut taiteen muodot, kuten elokuvat, toimivat hyvin rentoutumiseen.

Vinkki 4 – Rentoutumisharjoitukset: Olisi kummallista, jos rentoutumista käsitellessäni en mainitsisi rentoutumisharjoituksia. Mindfulness ja hengitysharjoitukset ovat monelle tehokas keino laskea yleistä aktivaatiotasoa. Esimerkiksi oivamieli.fi -sivulta löytyy runsaasti hyviä ohjattuja harjoituksia. Toinen hyvä ja mielestäni etenkin työ- tai opiskelupäivän aikaisille tauoille sopiva rentoutumiskeino on virtuaaliset metsäkävelyt. Esimerkiksi Mieli ry:n YouTube-kanavalta löytyy kokeilemisen arvoisia metsäkävelyvideoita. Toki myös ihan oikeaa metsäkävelyä suosittelen, jos se on mahdollista. Metsäkävelyt ovat myös loistava keino saada omaa aikaa.

Omaehtoisuus (Autonomy, DRAMMA)

Omaehtoisuus tarkoittaa samaa kuin autonomia, eli kokemusta siitä, että itse voi päättää, mihin aikansa käyttää. Hyvinvointimme kannalta on tärkeää, että voimme riittävässä määrin käyttää aikaamme meille tärkeisiin asioihin. Koronapandemian keskellä joudumme nyt jokainen pakkautumaan koteihimme, mikä rajoittaa toimintamahdollisuuksiamme. Varsinkin, jos kotonasi asuu paljon muitakin ihmisiä, voi olla, että tarvitaan tavallista enemmän kompromisseja ja yhteisiä pelisääntöjä ajankäytön ja tilan suhteen.

Vinkki 5 – Oma aika: Mikäli asut yhdessä jonkun tai joidenkin kanssa, olet varmasti jo nyt huomannut, että tulet nähneeksi kyseisiä henkilöitä tavallista enemmän. Etenkin pienessä asunnossa asuvilla tämä voi muodostua haasteeksi. Vinkkivitosena (heh) suosittelenkin aina välillä ottamaan täysin omaa aikaa, jolloin teet yksin jotakin sellaista, mitä juuri sinä haluat tehdä. Se voi olla mitä vain, esimerkiksi joogaa, kävelyllä käymistä tai lukemista – milloin viimeksi olet lukenut jonkun hyvän romaanin?

Vinkki 6 – Aktiviteettien uudelleen organisoiminen: Toinen omaehtoisuusvinkkini sisältää taas hieman pohtimista. Maailmamme on nyt ajautunut tähän tilanteeseen, emmekä yksinkertaisesti voi sille mitään. Tämän ei tarvitse tarkoittaa sitä, ettemme voi kontrolloida sitä, miten vapaa-aikamme käytämme. Emme ehkä voi lähteä tavalliseen tapaan kavereiden kanssa kahville, futisjoukkueen kanssa treeneihin tai lempparibändin keikalle. Sen sijaan voimme hyväksyä uudet rajoitteet ja miettiä, mitä meille tärkeää voisimme näiden rajoitteiden puitteissa tehdä. Itse olen aloittanut uuden musiikkiprojektin (sietä se taas tuli) tavoitteenani julkaista ensimmäistä kertaa levy tai EP bändin sijasta omalla nimelläni. Tästä ei ainakaan musiikkipuolella toiminta enää omaehtoisemmaksi mene.

Taidonhallinta (Mastery, DRAMMA)

Suuri merkitys hyvinvoinnillemme on myös taidonhallinnan kokemuksilla: meillä on tarve kohdata haasteita ja oppimismahdollisuuksia, jotka luovat saavutuksen ja osaamisen tunnetta. Itse ainakin voin rehellisesti myöntää, että pidän kompetenssin tunteesta. Myös tämän tarpeen kohdalla koronatilanne rajoittaa sitä, minkälaisia taidonhallinnan kokemuksia voimme ”jahdata”.  Onneksi on kuitenkin edelleen lukusia muita keinoja täyttää tätä tarvetta.

Vinkki 7 – Uusi taito: Uuden taidon opettelu on loistava tapa löytää uudenlaisia taidonhallinnan kokemusta luovia haasteita. Tästä annan kaksi esimerkkiä. Ensinnäkin, olen jo jonkin aikaa opetellut itsenäisesti espanjaa Duolingo-puhelinsovelluksen avulla. Varmasti tehokkaampiakin tapoja kielten opiskeluun on tarjolla, mutta silloin kun haluaa opetella uutta kieltä vähän siinä sivussa – vaikka viitisen minuuttia päivässä – Duolingo toimii oikein hyvin. Minulle uuden kielen opettelu on tarjonnut mielekkäitä ja itselleni sopivia haasteita. Toiseksi, olemme viimepäivinä tyttöystäväni Sallan kanssa innostuneet kokeilemaan uudenlaisia reseptejä ruoanlaitossa. Pidän itse ruoanlaitosta (ja siihen liittyvästä pienestä hifistelystä), mutta usein muiden kiireiden takia siihen panostamiseen on ollut liian vähän aikaa. Nyt tilanne on kuitenkin toinen, ja viime aikoina olemme tehneet muun muassa kukkoa viinissä ja tiramisua. Kukko ei ollut vielä ihan napakymppi, mutta hyvää se oli silti. Tiramisua olin tehnyt ennenkin kyllä, mutta tällä kertaa siitä tuli aivan erinomaista. Marsala-viini sopii loistavasti kostuttamiseen.

Vinkki 8 – Henkilökohtainen projekti: Kotona pysyttäessä on hyvin aikaa myös aloittaa jokin uusi henkilökohtainen projekti. Tässä kirjoituksessa erotan henkilökohtaisen projektin uuden taidon opettelusta sillä, että projektilla on jokin päätöspiste, kun taas taitoa voi opetella aina pidemmälle. Olen aloittanut koronan alettua oikeastaan jo kaksi henkilökohtaista projektia. Edellisessä osiossa mainitsinkin jo musiikkiprojektini, jonka päämääränä on julkaista oma levy. Itse koen valtavan onnistumisen tunteen, kun saan sävellettyä kappaleen valmiiksi ja olen siihen tyytyväinen. Myös toinen projektini liittyy itseasiassa musiikkiin. Ennen yliopistoaikoja käytin valtavasti aikaa rumpujen soiton treenaamiseen ja mielestäni saavutinkin melko korkean tason siinä. Kerrostaloasumisen takia siirryin kuitenkin soittamaan pääosin pianoa ja kitaraa. Sikäli kun minulla on ollut mahdollisuus soittaa rumpuja, olen huomannut taitojen jokseenkin ruostuneen. Nyt kotona hengailun aikakaudella nappasinkin kirjahyllystäni Charley Wilcoxonin rumpukirjan, joka sisältää 150 sooloa virvelirummulle, ja päätin ottaa tavoitteekseni opetella niistä jokaisen. Nyt olen treenannut seitsemän. Kysykää vuoden päästä, missä mennään. Suosittelenkin myös sinua ottamaan itsellesi jokin vastaavanlainen, sinulle merkityksellinen, projekti, jonka parissa voit kokea saavutuksen ja onnistumisen tunteita.

Merkityksellisyys (Meaning, DRAMMA)

Tarvetta tehdä asioita, joita tehdessämme koemme tekevämme jotakin itsellemme tärkeää ja arvokasta, kutsutaan merkityksellisyyden tarpeeksi DRAMMA-mallissa. Se, mikä kullekin tuntuu tärkeältä ja arvokkaalta, riippuu arvoista, jotka taas ovat hyvin yksilöllisiä. Toimimalla siis omien arvojemme mukaisesti tulemme edistäneeksemme merkityksellisyyden tunnettamme.

Vinkki 9 – Arvojen pohtiminen: Ympäristömme ja sen tarjoamat toimintamahdollisuudet ovat muuttuneet, ja sen myötä myös oma toimintamme on muuttunut. Nyt onkin siis hyvä aika pysähtyä miettimään, vastaako se, miten vapaa-aikamme käytämme, edelleen omia arvojamme. Mikä on sinulle tärkeää, ja miten se näkyy arjessasi? Itselleni yksi tärkeä arvo on sosiaaliset suhteet, ja meneillään oleva kriisi on vaikuttanut paljon tämän arvon mukaisen toiminnan mahdollisuuksiin. Palaan käsittelemään tätä asiaa vielä seuraavassa osiossa, vinkissä 11.

Vinkki 10 – Auttaminen: Toinen merkityksellisyysvinkkini toimii esimerkkinä siitä, millaista arvojen mukainen toiminta voisi jollekulle olla. Osa meistä kuuluu koronaviruksen riskiryhmään ja joutuu viettämään kaiken aikansa kotona. Ihailtavan monet ovatkin ojentaneet auttavan kätensä ja tarjoutuneet käymään esimerkiksi kaupassa läheistensä ja myös tuntemattomien riskiryhmäläisten tai sairastuneiden puolesta. Tällainen toiminta tarjoaa aivan varmasti merkityksellisyyden tunnetta tekijälleen. Avun tarjoamiseen ja pyytämiseen on myös perustettu Facebook-ryhmä ja kauppa-apu.com-nettisivusto.

Yhteenkuuluvuus (Affiliation, DRAMMA)

Äkkiseltään ajateltuna voisi kuvitella, että koronatilanne asettaa erityisen suuren haasteen juuri yhteenkuuluvuuden toteutumiselle. Yhteenkuuluvuus ei kuitenkaan tarkoita suoranaisesti sosiaalisten kontaktien määrää tai sosiaalisessa kanssakäymisessä käytettyä aikaa, vaan sen sijaan tunnetta siitä, että kuuluu joukkoon tai laajempaan yhteisöön. Saattaakin olla, että koronapandemia itseasiassa osaltaan myös lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, koska olemme tämän haasteen edessä yhdessä. On kutienkin tärkeää huolehtia myös läheisemmistä ihmissuhteista. Vaikka kasvotusten näkeminen onkin nyt pidettävä minimissä, voi yhteyttä pitää ystäviin ja perheenjäseniin muilla keinoin.

Vinkki 11 – Ryhmävideopuhelut: Teknologian ansiosta yhteydenpitoon on nykyään oikeastaan tilanteeseen nähden yllättävänkin hyvät mahdollisuudet. Meillä on opiskelukavereiden keskuudessa ollut jo parin vuoden ajan perinne nimeltä keskiviikkoyhdet, joka nimensä mukaisesti tarkoittaa yksillä käymistä keskiviikkoisin. Välillä keskiviikkoyksillä on käyty säännöllisemmin ja välillä vähän harvemmin. Olemme kuitenkin päättäneet koronatilanteesta huolimatta säilyttää perinteemme ja järjestää muutaman kaverin kanssa keskiviikkoiltaisin Teams-kokouksen, jonka aikana vaihdamme kuulumiset ja otamme yhdet kotoa käsin. Tähän asiaan lupasinkin palata edellisessä osiossa arvojen mukaisesta toiminnasta puhuttaessa. Suosittelenkin siis videopuheluita: loistava tapa pitää yhteyttä ystäviin nyt, kun joudumme kukin pysymään kodeissamme.

Vinkki 12 – Henkilökohtainen yhteydenpito: Aina ei kuitenkaan jaksa järjestää videokonferenssia koko kaveriporukan kesken. Ryhmäpuhelut ovat sitä paitsi hieman kömpelöitä verrattuna normaaliin keskustelutilanteeseen: vain yksi voi puhua kerrallaan, ja samassa tilassa ei voida käydä useampia keskusteluita. Siksi kannattaakin myös soitella ja viestitellä henkilökohtaisesti ystävien ja perheenjäsenten kanssa. Ainakin oman kokemukseni mukaan keskustelut ovat hieman erilaisia ryhmäpuheluissa kuin kahden keskeisissä keskusteluissa. Tärkeää on joka tapauksessa se, ettei jää yksin.

Lopuksi

Kokonaisuudessaan DRAMMA-mallin esittelemien tarpeiden pohjalta vaikuttaisi, että vapaa-aika edistää parhaiten hyvinvointiamme silloin, kun se sisältää aktiivisia itsellemme tärkeitä aktiviteetteja, mutta tarjoaa myös mahdollisuuden lepoon. Jos olit tarkkana, saatoit lukiessasi myös huomata, että useat aktiviteetit, joihin vapaa-aikamme käytämme, tukevat itseasiassa useampaa kuin yhtä psykologista tarvetta. Jos taas olit erittäin tarkkana, saatoit myös huomata, että jokaisen osion lopussa käsittelemäni aktiviteetti liittyi itseasiassa myös seuraavaan tarpeeseen. Käy tarkistamassa vaikka.

Kävitkö tarkistamassa? Olisin tietysti voinut havainnollistaa tätä asiaa ihan riittävästi toteamalla vain, että ”esimerkiksi minulle pianonsoitto ja säveltäminen tukevat irrottautumista, autonomiaa, taidonhallintaa ja merkityksellisyyttä”, mutta sen sijaan päädyin tekemään sen vaikeamman kautta. Ehkä tämä oli minulle jonkinlainen leikkimielinen nokkeluuden osoitus, jolla halusin luoda itselleni taidonhallinnan kokemuksen. Tai sitten kaikki ei liity psykologisiin tarpeisiin.

Joka tapauksessa, toivon, että tämä kirjoitus tarjosi sinulle uutta ajateltavaa ja auttoi sinua löytämään uusia tapoja tukea hyvinvointiasi. Suosittelen myös lukemaan aiheesta lisää esimerkiksi Everydaily-valmennusohjelman blogista. Lopuksi huomautan vielä, että DRAMMA-mallia ei ole kehitetty hyvinvoinnin ennustamiseen poikkeusoloissa, mutta siitä huolimatta sitä voi varmasti soveltaa myös nykytilanteeseen. Tällaisina aikoina on tärkeää kuunnella itseään ja huomioida, mitkä asiat ovat meille tärkeitä vapaa-ajallamme. Jollekulle se voi olla esimerkiksi fyysisestä kunnosta huolehtimista tai avun tarjoamista. Minulle se taas on itseilmaisua musiikin kautta. Sen ei tarvitse kuitenkaan olla mitään hienolta kuulostavaa. Esimerkiksi seuraava lause on yhden DRAMMA-mallin kehittäjistä, Ed Dienerin, vaimon suusta: ”Ed Diener on mies, joka sanoo illan tullen ’olen väsynyt, joten taidanpa mennä analysoimaan vähän dataa’”. No, Ed Diener on onnellisuuden tutkimuksen merkittävimpiin pioneereihin lukeutuva tutkija, ja datan analysointi varmasti tukee hänen omaehtoisuuden ja merkityksellisyyden tarpeitaan. Myönnettäköön, että tutkijan ura kyllä kiinnostaa itseänikin. Siihen on kuitenkin vielä todella pitkä matka, että SPSS:n naputtelu korvaa vapaa-ajallani musiikin.

Olen iloinen, jos jaksoit lukea kirjoitukseni loppuun asti. Lumentulosta huolimatta toivotan sinulle mukavaa kevättä, ja toivottavasti jaksat ja voit hyvin tänä stressaavana aikana!

Lähteitä ja lukemistoa

Diener, E., & Biswas-Diener, R. (2008). Happiness: Unlocking the mysteries of psychological wealth. Malden, MA: Blackwell Publishing.

Everydaily-valmennusohjelman nettisivut: https://everydaily.home.blog/

Kujanpää, M., Syrek, C., Lehr, D., Kinnunen, U., Reins, J. A., & de Bloom, J. (2020) Need Satisfaction and Optimal Functioning at Leisure and Work: A Longitudinal Validation Study of the DRAMMA Model. Journal of Happiness Studies (online article). https://doi.org/10.1007/s10902-020-00247-3

Mieli ry:n Metsäkävely-soittolista YouTubessa https://www.youtube.com/playlist?list=PLYvuCDT0qzDGnzJloVER9zxsUQiY2U9Ej

Newman, D. B., Tay, L., & Diener, E. (2014). Leisure and subjective well-being: A model of psychological mechanisms as mediating factors. Journal of Happiness Studies, 15, 555–578. https://doi.org/10.1007/s10902-013-9435-x

Oivamielen harjoitukset https://oivamieli.fi/dashboard.php

Virtanen, A., de Bloom, & Kinnunen, U. (2020). Relationships between recovery experiences and well‑being among younger and older teachers. International Archives of Occupational and Environmental Health, 93, 213–227. https://doi.org/10.1007/s00420-019-01475-8

Kirjoittaja: Otto Laakso


Kirjoittaja on opiskelijoiden hyvinvoinnista graduaan kirjoittava psykologian maisteriopiskelija, joka opintojensa ohella työskentelee muun muassa Tampereen yliopiston ja Suomen akatemian Everydaily-tutkimushankkeessa, johon liittyvässä interventiossa eri organisaatioiden työntekijöitä valmennetaan täyttämään paremmin DRAMMA-mallin mukaisia psykologisia tarpeitaan vapaa-ajalla. Kirjoittaja itse täyttää psykologisia tarpeitaan vapaa-ajalla esimerkiksi musiikin, ystävien ja padelin avulla. Padel on hauska mailapeli.

Leave a Reply

Your email address will not be published.