Mietitäänpäs hetki: mikä blogi oikeastaan on ja miten se määritellään? Jokaisen opiskelijan paras ystävä Wikipedia kertoo meille, että blogi on ”verkkosivu tai -sivusto, johon yksi tai useampi henkilö tuottaa sisältöä enemmän tai vähemmän säännöllisesti”. Näin ollen SPOL-blogin täytyy olla sivusto, jossa SPOL tuottaa erilaisia tekstejä SPOL:lle tärkeistä aiheista. Oikeastaan tämä pitää ihan paikkaansa, sillä SPOL:lla viitataan ainejärjestöihin, ja sitä kautta psykologian opiskelijoihin kuudesta yliopistosta eri puolilla Suomea. Tässä blogissa puheenvuoron saavat siis SPOL:n yksittäiset toimijat, jotka voivat vapaamuotoisesti kirjoittaa lähestulkoon mistä vain itselleen tärkeästä aiheesta. Idea tämän blogin perustamisesta syntyi hallituksemme piirissä, ja sain kunnian olla ensimmäinen tämän blogin useista kirjoittajista. Vaikka sormeni syyhyävät nyt jo kirjoittaa jostain järjestötoimintaan, tapahtumiin tai opintoihimme liittyvästä ajankohtaisesta teemasta, yritän kuitenkin tällä kertaa malttaa mieleni, ja kertoa sen sijaan siitä, mikä tämä SPOL-blogi oikein on ja miksi se perustettiin.
Wikipedian määritelmä jatkuu siten, että blogissa julkaistaan erilaisia tekstejä, videoita, dioja ja muuta sisältöä, eikä mitään sinne lisättyä poisteta. Toki tässäkin blogissa saa julkaista videoita ynnä muita hassutuksia, mutta pääasiassa tämän blogin tarkoituksena on eri kirjoittajien laatimien tekstien myötä päästä vähän pintaa syvemmälle siihen, mitä eri ainejärjestöissä ja SPOL:n hallituksessa puuhataan, ja mitä psykologian opiskelijoille kuuluu valtakunnallisella tasolla. Täältä voitte lukea muun muassa päivän polttavista psykologian opintoihin liittyvistä aiheista, erilaisten tapahtumien järjestäjien mietteistä ja esimerkiksi yleisistä järjestötoimintaan liittyvistä kysymyksistä. Poikkeuksena esimerkiksi SPOL:n nettisivuihin ja facebook-sivuihin, tämän blogin ei ole tarkoitus olla yhdistyksemme virallinen tiedonvälityskanava. Täällä jokainen puhuu omalla äänellään, ja nostaa esille juuri niitä teemoja, jotka itse kokee tärkeäksi. Lisäksi tämän blogin tarkoituksena on tuoda lukijoille esille sitä, keitä kaikkia SPOL:ssa kullakin hetkellä hääräilee. Nyt siis sana on vapaa – täältä voitte lukea siitä, mitä esimerkiksi hallituksemme jäsenet todella ajattelevat meitä jokaista koskettavista psykologian opiskeluun ja järjestötoimintaan liittyvistä teemoista!
Palatakseni vielä alun Wikipedia-siteeraukseen, blogissamme tulee siis olemaan yhden henkilön sijaan useita kirjoittajia, eli ”bloggareita”. Tavoitteenamme onkin, että saisimme tähän blogiin mahdollisimman monta kirjoittajaa eri yliopistokaupungeista. Tämän blogin tarkoituksena ei siis ole olla pelkkä SPOL:n hallituslaisten ”rakas päiväkirja”, vaan tähän blogiin voivat jakaa ajatuksiaan kaikki ainejärjestöaktiivit eri puolilta Suomea. Haluammekin tällä tavoin nostaa esille sitä, että SPOL:ssa toimii monia muitakin aktiivisia henkilöitä kuin hallituksemme jäseniä. Jäsenistömme koostuu kuudesta upeasta ainejärjestöstä, joiden piirissä hääräilee ihan mahtavia tyyppejä. Lisäksi SPOL:lla on toimijoita esimerkiksi Psykologiliitossa ja Akavan opiskelijavaltuuskunnassa. Näillä kaikilla psykologian alan opiskelija-aktiiveilla on varmasti paljon sanottavaa, ja toivommekin täällä kuulevamme mahdollisimman monen psykologian opiskelijan ajatuksia opiskeluvuosiin tai järjestökokemukseen katsomatta.
SPOL:n hallituksen puolesta toivotankin teidät kaikki tervetulleiksi tämän blogin piiriin – lukijoiksi, kirjoittajiksi, tai vaikka molemmiksi! Toivomme näiden blogitekstien lisäävän keskustelua meille kaikille tärkeistä aiheista, ja myös madaltavan kynnystä tuoda omia ajatuksiaan esille valtakunnallisella tasolla. Samalla haluan haastaa teidät kaikki – cortexlaiset, fobialaiset, impulslaiset, stimppalaiset, kompleksilaiset, oidipuslaiset ja spollilaiset – ottamaan kynän (tai todennäköisemmin läppärin) kouraan ja kirjoittamaan ajatuksistanne ja mietteistänne psykologian opiskeluun ja järjestötoimintaan liittyen. Henkilökohtainen toiveeni on, että saisimme lukea tämän vuoden aikana mietteitä jokaisesta ainejärjestöstä. Ei muuta kun kipin kapin kirjoittamaan siis ;)
Pia Jussila
SPOL ry:n puheenjohtaja
Internet Mies: Eli siis maahanmuuttaneet mimlusit kertovat Le4hi-ide4n sukulaisilleen ette4 le4nsi on henkisesti rappeutunut? Te4ste4 en ole kuullut aiemmin. Onko asiasta tutkimuksia?En tiede4 tutkimuksesta – teen oletuksen sen epe4suoran todistuksen perusteella ette4 arabilehdisse4 puhutaan siite4 miten le4nnesse4 loukataan muslimien uskoa.Muslimit Tunisiassa ja Egyptisse4 huomaavat varmasti juuri ne4me4 viestit. Tai ainakin media huomaa. Sukulaiset tietysti kuulevat senkin viestin ette4 le4nnesse4 on rahaa ja mahdollisuuksia.Samalla tavalla le4nnesse4 ihmiset huomasivat aikoinaan kristittyjen valitukset Ottomaanivaltion pahoista teoista. on sellainen ette4 ulkoryhme4n agressiota omia kohtaan – varsinkin omien muodostamia ulkomailla asuvia ve4hemmistf6ryhmie4 kohtaan – huomataan aina helposti, niite4 liioitellaan ja niillle4 kiihotetaan ihmisie4 vihaan. (Hyve4 esimerkki on Vene4je4n lapsiasiamiehen kiihotus Suomea kohtaan.)En tietenke4e4n ve4ite4 ette4 tiete4isin miten tulevaisuus menee. Kukaan ei tiede4 koska ylle4tte4ve4t uudet asiat vaikuttavat aina historian kulkuun.Ja viele4 kysymykseesi kunnian kulttuurista. Amerikkalainen sosiologi Richard Nisbett on todennut, ette4 kunniankulttuuri on itsee4e4n ylle4pite4ve4 eli sustainable. Se ei helposti murene.Kuniankulttuuri ylle4pite4e4 myf6s korkeaa syntyvyytte4: Looking at Britain, the sociologist Eric Kaufmann found that Caribbean and Eastern European immigrants rapidly picked up the ambient secularism (and low birthrates) of British society, but that there was virtually no change at all in the religiosity (and fecundity) of Bangladeshi and Pakistani Muslims between the first and second generations. (Caldwell)Salzmann: …fathering as many children as possible increased the number of lineage members. … the tendency seen elsewhere for decreased fertility as a result of urbanization is not evident here.