Sote- ja maakuntahallintouudistus (kookos)pähkinänkuoressa

Mediassa on jo useamman vuoden aikana pyöritelty hommelia (tai himmeliä) nimeltään sote- ja maakuntahallintouudistus. Pyrin tässä tekstissä avaamaan hieman sitä, mistä tästä valtavassa uudistuksessa oikeastaan on kyse, miksi sitä tehdään ja millä aikataululla uudistuksessa edetään. Myönnän jo tässä kohtaa, että asia ei missään nimessä ole simppeli, eikä yhdessä blogitekstissä selitettävissä. Joitakin mutkia olen joutunut vetämään suoriksi, joten antakaa tämä hallintotieteilijä-psykologille anteeksi. Tila ei myöskään riitä uudistuksen arvioinnille, joten senkin olen joutunut piilottamaan rivien väliin.

Miksi?

Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on perinteisesti koostunut julkisen sektorin (esim. terveyskeskus), yksityisen sektorin (esim. kallis yksityislääkäri) ja kolmannen sektorin (esim. YTHS) toimijoista. Kahdella viimeksi mainitulla palvelusektorilla on pyyhkinyt melko hyvin, mutta julkisella sektorilla asiat eivät ole sujuneet aivan kuten Strömsössä. Taloudelliset vaikeudet ovat piinanneet kuntia (kunnilla on tähän asti ollut järjestämisvastuu sote-palveluista!) ja tämä on johtanut alueellisiin eroihin esim. terveyspalvelujen saatavuudessa (lue: jonoissa) ja laadussa. Valtiovalta on yrittänyt vihjata talousvaikeuksissa rypeville kunnille erilaisista yhteistyömahdollisuuksista muiden kuntien kanssa, mutta kaikki kunnat eivät näistä neuvoista ole ottaneet onkeensa. Tilanne on siis ollut se, että 95 asukkaan Sottungalla on ollut samanlainen vastuu sote-palveluiden järjestämisestä kuin yli puolen miljoonan asukkaan Helsingillä. Pääministerimme Sipilä tuumikin yhdessä muun hallituksen kanssa, että jotain täytyis varmaan tehrä. Tavoitteena tällä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisuudistuksella on siis suuressa mittakaavassa hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palvelujen parantaminen, hallinnon sujuvoittaminen ja kustannusten hillitseminen tehokkuutta lisäämällä.

Mitä? 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu päätettiin siirtää kunnilta maakunnille. Ensimmäisenä ajatuksena oli tehdä viisi isoa sote-piiriä, jotka muodostettaisiin yliopistollisten sairaaloiden aluejakoa mukaillen. Koska tällainen päätös olisi ollut aivan liian rationaalinen ja asiantuntijoiden (mm. THL:n) kannattama, olemme nyt tilanteessa, jossa sote-alueita on Maalaislii… siis Suomen Keskustan iloksi kaikkiaan 15. Saavatpa vanhat virkamiehet töitä siellä Sottungankin seudulla! Keskustan puolustukseksi täytyy toki todeta, että onhan 15 sote-aluetta parempi kuin 313 kuntaa. Kai.

Tällaista sote-uudistuksessa hyödynnettyä toimintatapaa kutsutaan skaalaedun hakemiseksi; isommassa yksikössä yhden tuotteen tai palvelun kustannukset jäävät usein pienemmiksi kuin pienessä yksikössä. Skaalaedun lisäksi sote-uudistuksessa pyritään lisäämään valinnanvapautta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Jatkossa yksilö saa vapaasti valita, mihin hän lähtee kipeää polveansa tai murenevaa psyykettänsä näyttämään. Julkista, yksityistä ja kolmatta sektoria ei enää erotella, vaan jokaisen sektorin toimija voi halutessaan listautua maakunnan ylläpitämään palveluntuottajarekisteriin. Tällä valinnanvapaudella pyritään lisäämään markkinamekanismeja sote-palveluiden tuottamiseen. Toisin sanoen synnytetään näennäinen kilpailutilanne, joka synnyttää kuluttajalle edullista hintojen laskua, laadun kasvua tai parhaassa tapauksessa molempia. (Wikipediasta löytyy hyvä artikkeli kysynnän ja tarjonnan laista, jos tähän ilmiöön haluaa tarkemmin tutustua ja markkinatalouden hienoutta ihastella.)

Milloin? 

Isoimpana asiana uudistuksessa on nyt tosiaankin luoda Suomeen kokonaan uusi hallinnon taso. Kuntien ja valtion väliin rakennetaan siis maakuntahallinto – tai siis oikeammin 18 toisistaan erillistä maakuntahallintoa ja näiden kesken 15 itsenäistä sosiaali- ja terveyspiiriä. As simple as that. Ensimmäiset maakuntavaalit ovatkin jo tammikuussa 2018 ja sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy uusille maakunnille vuoden 2019 alusta. Uunituoreet, uudistuksen mahdollistavat lait menevät eduskunnassa läpi luultavasti vuodenvaihteessa ja ensi kesänä maakuntahallintoa aletaan jo pykäämään pystyyn. Hyvin suunniteltuhan on jo puoliksi tehty.

Eli siis häh? 

Sote-palveluiden järjestäminen siirretään kuntien vastuulta isompiin yksiköihin eli maakuntiin, koska kunnat ovat tähän asti hoitaneet näiden palveluiden tuottamista hyvin vaihtelevalla menestyksellä. Isompien yksiköiden lisäksi palvelukokonaisuuteen lisätään rutkasti valinnanvapautta. Isojen yksiköiden ja valinnanvapauden uskotaan takaavan paremmat palvelut ja säästävän rahaa. Ideahan sote-palveluiden kohdalla on suorastaan loistava, mutta ongelmana on tämä uusi maakuntahallintouudistus, joka hieman latistaa tunnelmaa muualla kuin Keskustan piirissä. Olemmekin saamassa näin joulun kunniaksi oman hallintohimmelimme – ja vieläpä 18-kertaisena.

Taru Smolander 

Psykologian ja hallintotieteen maisteriopiskelija 

Psykologiliiton hallituksen opiskelijajäsen

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Verified by MonsterInsights