Neuvoja psykologian pääsykokeisiin valmistuville
Aikataulun ja lukusuunnitelman tekeminen voi helpottaa lukumäärän hahmottamista ja rytmittää luku-urakkaa. Lukeminen kannattaa aloittaa ajoissa ja opiskeluaika kannattaa käyttää tehokkaasti: laatu on usein tärkeämpää kuin lukukertojen määrä. Opiskellessa kannattaa tasaisen väliajoin palauttaa mieleensä juuri oppimaansa sekä pitää taukoja, jotta jaksaisi paremmin. Muutamien mielestä kannattaa keskittyä vain yhteen pääsykokeeseen kerralla.
Tilaston opettelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin jo ennen artikkelien julkaisemista. Suomenkielisten kaupunkien yhteiskokeeseen kannattaa valmistautua laskemalla paljon ja käyttää harjoittelussa perustaskulaskinta, joka on aiemmin ollut pääsykokeissa käytössä. Laskemista voi harjoitella tekemällä vanhoja pääsykokeita, joiden avulla voi harjoitella omaa ajankäyttöä koetilanteessa, mutta koetilanteessa ei pidä yllättyä, sillä kokeet voivat vaihdella vuosittain. Muutamien mielestä juuri tilasto-osuus on se, joka erottelee hakijat toisistaan. Pääsykokeen jälkeenkään ei pidä masentua: todennäköisesti koe on tuntunut yhtä vaikealta muistakin.
Pääsykokeista kannattaa etukäteen selvittää, millaiset ne ovat ja mitä niissä vaaditaan. Pääsykoetta kuvataan haastavaksi ja paniikkia tai jumiutumista hankaliin tehtäviin tulisi välttää. Kannattaa keskittyä aluksi niihin tehtäviin, jotka osaa parhaiten, mutta aina kannattaa kokeilla, sillä pisteitä voi saada osittain ratkaistuistakin tehtävistä. Sellaisissa monivalinnoissa, joissa virheistä ei vähennetä, kannattaa vaikka arvaamalla vastata. Hyvin monella koe jää kesken: yritä tehdä vain parhaasi ja pidä pää kylmänä. Åbo Akademin soveltuvuuskokeisiin valmistautuessa kannattaa miettiä, miksi olisi hyvä psykologi, millaisia sovellusaloja on ja mitä ehkä itse haluaisi tehdä. Psykologin alaan voi tutustua esimerkiksi lukemalla Psykologiliiton lehtiä tai kirjallisuutta.
Artikkelien lukemistakin voi harjoitella, jotta saisi kokemusta tieteellisten tekstien lukemisesta. Suomenkielisiä psykologian artikkeleita voi lukea esimerkiksi Psykologi-lehdestä. Artikkeleita ei pidä vaan pelkästään lukea, vaan pitää myös samalla ymmärtää ja soveltaa oppimaansa. Joissakin pääsykokeissa kokonaisuuksien ymmärtämisellä voi päästä jo pitkälle, mutta joissakin materiaalit pitää opiskella pienempiä yksityiskohtia myöten. Artikkeleita lukiessa kannattaa aiheita tarkastella eri näkökulmista. Esimerkiksi netistä voi löytää lisätietoutta hankaliin kohtiin, kunhan suhtautuu tietoihin kriittisesti.
Opiskellessa kannattaa käyttää niitä opiskelutapoja, joiden tietää hyödyttävän itseään eniten ja joiden avulla oppii parhaiten. Opiskella voi monella eri tapaa: vain mielikuvitus on rajana. Jos äänittää pääsykoemateriaalia tai omia muistiinpanoja, voi nauhoituksia kuunnella esimerkiksi bussissa matkustaessa tai lenkkeillessä. Muistilappuja voi ripotella pitkin asuntoa, näin esimerkiksi kokkaillessa voi opiskella samalla pääsykokeisiin. Vertaistuki on tärkeää, sillä yhdessä voi esimerkiksi tehdä harjoituskokeita, opettaa asioita toisilleen tai keskustella pääsykoemateriaalista. Valmennuskurssien lisäksi tarjolla on myös itseopiskelumateriaaleja.
Itsestään pitää muistaa huolehtia ja tehdä välillä muutakin kuin opiskella; esimerkiksi urheilla, nukkua hyvin ja tavata myös kavereita. Sosiaalinen tuki on tärkeää, sillä pääsykokeisiin lukeminen voi olla rankkaa aikaa, jolloin on hyvä, että taustalta löytyy tukea. Sisäänpääsyprosentteja ei kannata pelätä liikaa: psykalle on mahdollista päästä sisälle. Eikä myöskään kannata vertailla tuntimääriä liikaa muihin: ihmiset opiskelevat eri tavalla. Omaa tavoitettaan kannattaa pitää mielessä: miksi haluan opiskelemaan psykologiaa? Loppujen lopuksi pitää uskoa itseensä ja luottaa siihen, että pääsee sisälle. Lannistua ei kannata vaan olla ahkera ja sinnikäs, sillä vain hakija voi tehdä sen työn, millä pääsee sisälle.
Opiskelutavat
Lukeminen, laskeminen, muistiinpanojen tekeminen, alleviivaukset, laskeminen, ajatuskartat, listojen tekeminen, valmennuskurssi, kaverin kanssa lukeminen, vertaistuki, Abitreenit, asioiden selittäminen itselle ääneen, askartelu, harjoituskokeet, joku toinen kyselee, kaavamonisteet kodin seinillä, keskustelu asioista muiden kanssa, kyselylappujen tekeminen, muiden lähteiden (internet, kirjat, tv-dokumentit) käyttäminen, muistilappuseinät, muistisääntöjen keksiminen.
Muut materiaalit pääsykoemateriaalien lisäksi
Valmennuskurssien materiaalit omat tai kaverin, ylimääräiset tilastonkirjat, tilaston opinnot ja niihin liittyvät materiaalit, vanhat pääsykokeet, internet, lukiokirjat, videot, vertaisharjoituskokeet, vanhat pääsykoekirjat, tv-dokumentit, toisen pääsykokeen tilastokirja, tilastolaskut, netissä oleva tiivistelmä yhdestä pääsykoekirjasta, perusopinnot.
Tietoja on muokattu vastaamaan vuoden 2019 valintakoeuudistusta, mutta muuten ne perustuvat syksyllä 2014 tehtyyn kyselyyn uusille psykologian opiskelijoille. Lisätietoa luettavissa Stimuluksen ainejärjestölehti Ärsykkeen syksyn 2014 numerosta.
