Harjoittelupaikat

Psykologianopiskelijoilla on opintojensa loppuvaiheessa 5 kuukauden mittainen  palkallinen harjoittelujakso. Harjoittelupaikkoja on saatavilla monenlaisia ympäri Suomen ja onkin suositeltavaa punnita tarkoin erilaisia vaihtoehtoja, jotta löytyy varmasti itselle mieluinen, antoisa ja opettavainen paikka. Harjoittelupaikkaa kannattaa alkaa pohtia ja hakea ajoissa.

SPOLin tekemät harjoittelupaikkaselvitykset

SPOL on viiden vuoden välein tehnyt selvityksen paikoista, joissa opiskelijat ovat suorittaneet harjoittelunsa. Kyselyiden vastaukset näet alla.

Lista vuosien 2016-2020 harjoittelupaikoista

Lista vuosien 2013-2015 harjoittelupaikoista

Harjoittelutuki

Harjoitteluun lähtevällä psykologian opiskelijalla on myös mahdollisuus saada harjoittelutukea omalta yliopistolta. Harjoittelutuki maksetaan työnantajalle, ja tuen määrä ja siihen liittyvät käytännöt vaihtelevat suuresti yliopistojen välillä.

SPOL on tehnyt selvityksen eri yliopistojen harjoittelutukikäytännöistä, ja tehnyt sen perusteella harjoittelutukisuosituksen. Toivottavaa olisi, että kaikki harjoittelupaikkaa hakevat opiskelijat olisivat harjoittelutuen perusteella tasa-arvoisessa asemassa, ja siksi SPOL kehottaa viemään asiaa eteenpäin eri yliopistoissa.

Lisää SPOL:n harjoittelutukisuosituksista voit lukea tästä.

10 asiaa, jotka psykologian opiskelijan tulee tietää harjoittelupalkasta

1. Tärkeintä on tietoisuus Psykologiliiton palkkasuosituksista ja siitä, mistä oma palkka koostuu. Jos et tiedä, niin ennen palkasta neuvottelemista, kannattaa ja pitääkin ottaa niistä selvää. Uusimmat ja jatkuvasti päivitettävät tiedot harjoittelijoiden palkkauksesta löytyvät aina Psykologiliiton nettisivuilta www.psyli.fi > Jäsenalue > Opiskelijat. Niin palkkoihin kuin harjoitteluvaatimuksiinkin voi tutustua liiton harjoitteluoppaasta: Harjoitteluopas

2. Tiedosta oma osaamisesi ja uskalla pyytää sen mukaista palkkaa. Psykologit ovat luopuneet kunnan palkkahinnoittelusta vuonna 2008 ja tästä johtuen kukin psykologi neuvottelee itse oman palkkansa. Kun lähtee neuvottelemaan omasta palkasta, niin on tärkeää tuntea itse oma osaaminen ja myydä se työpaikalle. Mieti, mitä juuri sinä voit tarjota kyseiselle työpaikalle. Pitää muistaa, että psykologeilla on sellaista eritysosaamista, mitä ei kenelläkään muulla tässä yhteiskunnassa ole.

3. Palkka-asioissa ei tarvitse tai pidä jäädä yksin. Jos jokin asia jää epäselväksi nettisivujen ja harjoitteluoppaan tutkiskelun jälkeen, saa Psykologiliiton toimistosta neuvontaa, esimerkiksi opiskelijaneuvonnasta, opiskelijaneuvonta@psyli.fi. Psykologiliitto myös järjestää ja tukee erilaisia koulutuksia, joihin opiskelijat voivat osallistua. Opiskelijajärjestöt voivat esimerkiksi yhteistyössä paikallisyhdistysten kanssa järjestää palkkakoulutuksia ja saada niihin sekä taloudellista, että konkreettista tukea.

4. Psykologiliiton palkkasuositus harjoittelijalle on 2/3 valmiin psykologin aloituspalkasta. Se on esimerkiksi vuonna 2019 kuntasektorilla 2338,33 euroa kuukaudessa. Kunnan virka- ja työehtosopimuksessa on sovittu myös harjoittelijalle maksettavasta vähimmäispalkasta, joka on 1.4.2019 alkaen 1611,53 euroa kuukaudessa. Tätä vähimmäispalkkamääräystä tulee ehdottomasti noudattaa harjoittelun kestettyä kolme kuukautta. Ennen sitä on palkan oltava työttömyysturvalain mukaan vuonna 2019 vähintään 1211 euroa kuukaudessa, jolloin palkka kerryttää työssäoloehtoa.

5. Tarkastele työpaikkoja kysynnän ja tarjonnan näkökulmasta. Jos julkisella puolella haluaa hyville palkoille, niin yksi vinkki on mennä sinne, missä psykologeista on pulaa. Yleensä yliopistokaupungeissa on alhaisemmat palkat kuin niillä alueilla, jonne on vaikeampi saada psykologeja töihin.

6. Psykologian maisterin tutkinto mahdollistaa työskentelyn useissa eri asiantuntijatehtävissä. Kannattaakin kurkistaa laatikon ulkopuolelle ja pitää mieli avoimena myös perinteisen potilastyön lisäksi uusille aluevaltauksille, missä psykologin osaamista voitaisiin hyödyntää. Työntekijänä tulee kuitenkin muistaa, että kaikkialla, missä hyödynnetään psykologin erityisosaamista, tulee siitä maksaa ammattitaitoa vastaavaa palkkaakin.

7. Joskus neuvotteleminen voi olla haastavaa ja tällöin tärkeintä on pitää huoli, siitä että palkka on vähintäänkin työlainsäädännön ja työttömyyskassan ehtojen mukainen. Harjoitteluun mennessä psykologian opiskelija on melkein valmis psykologi, joka tekee psykologin työtä. Harjoittelu ei siis ole vain harjoittelijaa varten, vaan se on molemminpuolista vaihdantaa. Harjoittelija saa mahdollisuuden kehittää ammatillista osaamistaan käytännössä ja samalla tarjoaa omaa tuoretta osaamistaan työpaikalle.

8. Kärsivällisyyttä tarvitaan, sillä palkkakehityksessä asiat edistyvät joskus turhankin hitaasti. Vaikka tuntuisi, että oma palkka junnaa paikoillaan, niin ei kannata antaa periksi. Erittäin tärkeää on jo tietoisuus ja omien oikeuksien ajaminen sen sijaan, että vain mukisematta tyytyisi siihen, mitä tarjotaan. Jos rahapalkkaa ei ole mahdollista saada lisää, niin voi koittaa neuvotella muista eduista, kuten koulutuksesta.

9. Palkka ei koskaan ole vain yhden psykologin palkkaa, vaan suuremmassa mittakaavassa psykologien ammattikunnan yhteinen edunvalvonnallinen työkalu. Eli karkeasti ajateltuna, kun psykologien palkat nousevat, niin myös psykologien ja psykologian arvostuskin nousee, mikä taas edelleen näkyy siinä, miten psykologeja kuunnellaan esimerkiksi yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

10. Uskalla vaatia hyvää palkkaa, sillä olet sen arvoinen. Harvemmin sattuu sellaista tilannetta, että suuria palkkoja tarjottaisiin suoraan tarjottimella. Aina, kun yksikin psykologi tai harjoittelija neuvottelee itselleen hyvän palkan, niin se on voitto koko ammattikunnalle.

SPOL toivottaa koko jäsenistölleen onnea hyvän harjoittelupaikan löytämiseen ja antoisia ensimmäisiä hetkiä psykologina!