Nordic Psychology Students konferenssi on vuosittain järjestettävä, pohjoismaisille psykologian opiskelijoille suunnattu tapahtuma, jossa kokoonnutaan keskustelemaan alaan liittyvistä asioista jonkin ajankohtaisen teeman puitteissa sekä kuuntelemaan mielenkiintoisia asiantuntijoiden näkemyksiä. Tänä vuonna isäntämaana toimi Viro, jonne suuntasimme peräti yli kahdenkymmenen suomalaisen psykologian opiskelijan voimin. Muita osallistuja oli niin Ruotsista, Norjasta, Tanskasta kuin Virostakin, vaikka suomalaiset muodostivatkin melkein puolet koko populaatiosta. Teemana oli jännittävä Future of Psychology, ja puhujia oli niin psykologian, tietojenkäsittelyn kuin teknologiankin aloilta. Itse yllätyin hieman pääsystäni mukaan konferenssiin, vaikka olinkin kovasti toivonut tällaisen mahdollisuuden avautuvan. Opiskelen ensimmäistä vuotta psykologiaa Jyväskylässä, joten hakemuksessani keskityin korostamaan lähinnä omaa suurta motivaatiotani konferenssin aihetta kohtaan, en niinkään jo olemassa olevaa tietämystäni (mitä ei etukäteen juurikaan aiheesta ollut). Näin tapahtuman jälkeen voin olla todella kiitollinen siitä, että pääsin mukaan: takana on huikea viikonloppu täynnä ajatuksia herättäviä esityksiä, tuoreinta teknologiaa ja lukemattomia keskusteluja ihan mielettömän fiksujen tyyppien kanssa!
Viikonloppu starttasi perjantaiaamupäivänä Tallinnan vanhassa kaupungissa sijaitsevassa Student Housessa, joka toimi konferenssin päämajana. Alkuun kerrottiin muutamia käytännön asioita, jonka jälkeen pääsimme tutustumaan toisiimme tutustumisleikkien avulla. Tämän jälkeen siirryttiin itse ohjelmaan, jota kestikin loppupäivän aina iltaan asti. Päivän puhujina toimivat Joonatan Samuel, Kaspar Gering ja Jürgo Preden, joiden aiheina olivat muun muassa tekoälyn, tietojenkäsittelyn ja tietosuojan, sekä älylaitteiden tämän hetkiset kuulumiset ja tulevaisuuden näkymät. Esitysten päätteeksi pidettiin vielä paneelikeskustelu, jossa puhujat sekä yleisö pääsivät keskustelemaan aiheisiin liittyvistä kiperistä kysymyksistä. Kuten aiheistakin näkyy, päivän teema oli aika teknologiapainotteinein, mikä toi mielestäni tuoretta näkökulmaa myös psykologian alan kysymyksiin.
Illalla vuorossa oli valokuvakilpailu ja kulttuuri-ilta, jolloin osallistujamaat pääsivät tarjoamaan oman maansa perinneherkkuja ja esittämään vapaavalintaisen ohjelmanumeronsa. Suomen pöydästä löytyi perinteiseen tyyliin Fazerin sinistä, ruissipsejä ja salmiakkia, mutta tarjolla oli myös uutta superfood Ambronitea ja syötäviä heinäsirkkoja, jotka herättivät paljon mielenkiintoa sekä houkuttivat innokkaita maistelijoita. Esittelimme myös suomalaista haalarikulttuuria, sekä lisäksi kajautimme sitsilaulun kansainvälisillä sanoituksilla.
Seuraavana päivänä halukkaille oli mahdollisuus osallistua aamujoogaan, minkä jälkeen lavalle astuivat päivän puhujat. Aamupäivän teemana oli tekoälyn kehittyminen psykologin työn näkökulmasta sekä aivoja kehittävät applikaatiot, joista esitelmöivät Jaan Aru sekä Jaan Tulviste. Esityksen pitivät myös yksi konferenssin järjestäjistä, Madis Vasser, sekä vieraileva puhuja Kaspar Kruup, jotka kertoivat meille virtuaalitodellisuuden sekä work designin hyödyntämisestä psykologin ammatissa. Viikonlopun aikana meillä oli mahdollisuus myös testata itse virtuaalitodellisuus-pelejä, jotka olivatkin tauoilla ja iltaisin ahkerassa käytössä. Itse testasin muun muassa zombie-peliä ja kirurgisimulaattoria, jotka olivat molemmat hauskoja ja jännittäviä kokemuksia. Yleistä hilpeyttä aiheutti myös pelien seuraaminen sivusta: lasit päässä toikkaroivat ja säpsähtelevät pelaajat olivat melkoinen näky! Iltapäivällä Annika Tamme piti mielenkiintoisen esityksen psykologin online-palveluista, ja Dmitri Rozgonjuk puolestaan kertoi meille tietojenkäsittelytieteen uusimmista tuulista. Illalla jakauduimme kahteen ryhmään, jossa itselläni oli ensimmäisenä vuorossa Madis Vasserin workshop virtuaalitodellisuus-pelin luomisesta. Workshoppien jälkeen oli jälleen paneelikeskustelu päivän aiheista, jonka jälkeen olikin vapaata hengailua ja yhdessäoloa.
Viimeisenä päivänä Mati Mõttus piti workshopin silmänliikkeiden seurannasta, minkä jälkeen porukka jaettiin jälleen kahteen ryhmään. Tällä kertaa pääsin testailemaan PsychoBusin mielenkiintoisia laitteita: oli muun muassa pelien pelaamista aivosähkökäyrän ja silmänliikkeen avulla, mitkä olivat itselleni aivan täysin uusia tuttavuuksia. PsychoBus on virolaisten psykologian opiskelijoiden kehittämä yritys, joka pyrkii tuomaan psykologiaan liittyvää teknologiaa opiskelijoiden testattavaksi ympäri maan. Workshoppien jälkeen keskustelimme porukalla viikonlopun kohokohdista, sekä pohdimme NPS konferenssin tulevaisuutta. Seuraavaa konferenssia yritetään saada mahdollisesti Norjaan, mikäli paikalliset psykalaiset ovat innokkaita sitä järjestämään. Lounaan jälkeen vuorossa oli hieman vapaa-aikaa, minkä jälkeen siirryttiin viikonlopun viimeisiin esityksiin. Opiskelijakollega Lauri Löfberg Jyväskylästä kertoi Opiskelijan Kompassi-palvelusta, joka on kaikille meidän yliopiston opiskelijoille suunnattu psyykkiseen hyvinvointiin keskittyvä online-palvelu. Laurin esityksen jälkeen olikin jo osan meistä aika hyvästellä porukka sekä lähteä kohti satamaa ja Suomea.
Päällimmäisenä viikonlopusta jäi käteen tietty suuri kasa uutta tietoa psykologian tulevaisuudesta, mutta myös avoimia kysymyksiä joihin saadaan vastauksia vain ajan myötä. Yksi polttavista puheenaiheista oli se, että tuleeko tekoäly korvaamaan ihmisen myös psykologin työssä: yleistyvätkö online-palvelut, tarvitaanko meitä enää mihinkään? Uskon, että tarve ihmiskontaktille säilyy työssämme myös tulevaisuudessa, ja samoilla linjoilla oli käsitykseni mukaan myös useampi kanssaopiskelija. Tekoäly on jo täällä, joten oman ammattiosaamisemme kannalta on tärkeää osata hyödyntää teknologian avaamia mahdollisuuksia. Olin henkilökohtaisesti äärimmäisen vaikuttunut kaikesta kuulemastani ja tyytyväinen että olen päässyt tutustumaan psykologian alan tulevaisuuden visioihin jo näin varhaisessa vaiheessa opintojani. Viikonlopusta inspiroituneena on hyvä palata kouluhommien pariin täydellä teholla, seuraavaa konferenssia odotellessa!
– Wilma Mäenpää
Kuvat: Patrick Raivio